ProfiLang-UP

 
 

Profiling Language Proficiency through Computer Simulations in Finnish Upper Secondary Education

Tietokonesimulaatioiden hyödyntäminen kielitaidon dokumentoinnin ja arvioinnin tukena suomalaisessa lukiokoulutuksessa
Opetushallituksen rahoittama ja Tampereen kaupungin hallinnoima oppimisympäristöjen kehittämishanke 2014-2016

Tausta

Lukiokoulutuksen oppimisympäristöjen kehittämishankkeen ProfiLang-UP juuret ovat soveltavan kielitieteen kansainvälisessä tutkimustyössä ja tämän pohjalta viimeisen vuosikymmenen aikana toteutetuissa, erityisesti kielikasvatuksen käytäntöön suunnatuissa kehittämishankkeissa.

Hankkeen käynnistämiseen ovat myötävaikuttaneet mm.:

  • Myönteiset palautteet LangPerform- kielisimulaatioiden systemaattisesta hyödyntämisestä perusopetuksen kieltenopetuksessa (ks. mm. ProfiCom ja ProfiDaF II) ja näiden myötä esiin tullut merkittävä potentiaali tukea institutionaalista kielenoppimista pidempänä jatkumona aidosti lisäarvollisilla tukityökaluilla sekä perusopetuksesta toiselle asteelle että sieltä edelleen kohti työelämän viestintätarpeita
  • Jo vuodesta 2008 alkaen myös lukiokoulutuksen kieltenopetuksessa kerätyt positiiviset yksittäiskokemukset LangPerform-kielisimulaatioiden hyödyntämisestä erityisesti suullisen kielitaidon omaksumisessa ja arvioinnissa (ks. mm. SiW (Innovaatiot) ovat kasvattaneet osaltaan kiinnostusta simulaatiopalvelun monimuotoisempaan, pidempikestoiseen ja suunnitellumpaan hyödyntämiseen lukiokoulutuksen kielikasvatuksessa
  • Yksittäisten simulaatiosarjojen (mm. ProfiDaF, DaFPlus) laajemman kansainvälisen tutkimuskäytön ja pilotoinnin yhteydessä eri kohderyhmien taholta vahvistunut simulaatioiden aito lisäarvo oppimiselle, opetukselle sekä erityisesti kielitaidon arvioinnille – myös ainerajat ylittävän kielikasvatuksen (CLIL) yhteyksissä
  • Lukiokoulutuksen kieltenopetuksen tarpeisiin suunnattujen täydennyskoulutussarjojen myötä (mm. EVALANG; ProfiDaF-Programm) esiin tulleet kielisimulaatioiden moninaiset hyödyntämismahdollisuudet sekä kieltenopetuksessa ja CLIL-ympäristöissä että opettajankoulutuksessa, ammatillisen viestinnän yhteyksissä ja jatko-/korkeakoulutuksessa
  • Kartoitukset ja tutkimukset LangPerform- kielisimulaatioiden soveltuvuudesta lukiokoulutuksen kieltenopetuksen tarkoituksiin sekä opetussuunnitelmallisia että tutkintorakenteisiin liittyviä ajankohtaisia kehityssuuntauksia silmällä pitäen (ks. Crealang. Research & Development)

TUTUSTU

LangPerform-kielisimulaatioiden ensimmäisten prototyyppien pilotointeihin vuonna 2007

Tavoitteet

ProfiLang-UP- hanketta edeltäneiden laajamittaisten tutkimus- ja kehittämistoimien ansioista ProfiLang-UP- projektin tavoitteidenasettelussa on pystytty huomioimaan ainutlaatuisella tavalla suomalaisen lukiokoulutuksen ja institutionaalisen kielikasvatuksen ajankohtaiset kehittämistarpeet ja -suunnitelmat. Hankkeen keskeisiksi tavoitteiksi ovat tämän myötä muotoutuneet mm.:

  • LangPerformLab-palvelun optimointi tukityökaluksi suomalaisen lukiokoulutuksen kielikasvatuksen tarpeisiin erityisesti kielellisen osaamisen dokumentoinnin ja arvioinnin osa-alueilla sekä kielitietoisuuden ja kielenoppimistietoisuuden tuki-instrumenttina
  • Etäopetusmallien edistäminen ja monipuolistaminen kielivalikoiman ylläpitämiseksi mm. kieltenopetuksen ryhmäkokojen supistumista silmällä pitäen
  • Koulukontekstin ulkopuolella tapahtuvan, nk. kaikkiallisen (kielten-)oppimisen dokumentoinnin edistäminen sekä lukiokoulutuksen tutkintorakenneuudistus, yo-tutkinnon kokeiden sähköistämiskehitys (erit. kielikokeet) ja sitä edistävien materiaalien ja tukityökalujen ajanmukainen kehitystyöyksilöllisen, myös erityistä tukea vaativan (kielen-)oppimisen ja kielitaidon dokumentoinnin tukeminen esim. kuulovauriosta kärsivien tai sosiaalis-taloudellisesti heikommassa asemassa olevien oppijoiden kohdalla immersiivis-simulatiivisia toimintamalleja hyödyntäen:
    • videokuva auditiivisten kieliharjoitusten ja -tehtävien tukena
    • virtuaalimatkailu kohdekieliselle kieli- ja kulttuurialueelle
    • autenttisenomainen viestinnällinen toiminta kansainvälisessä ympäristössä kotoa tai omasta oppilaitoksesta käsin
  • lukiokoulutukseen räätälöityjen simulaatiomateriaalien laajamittainen pilotointi viidessä eri kohdekielessä
  • aktiivinen kohdekielinen toimijuus mm. jatko-opintoyhteyksissä, ammatillisissa konteksteissa ja muissa akateemisia valmiuksia ja siellä tapahtuvaa kielellistä toimintaa edellyttävissä ”reaalimaailman” tilanteissa

TUTUSTU

ensimmäisiin suomalaisen lukiokoulutuksen kieltenopetuksessa toteutettuihin LangPerform-pilotointeihin 2010-2011

Toiminta

ProfiLang-UP- hanketoiminnan lähtökohtana on ollut tarjota aitoa ja uudenlaista lisäarvoa sekä tehokkaita ja innovatiivisia apuvälineitä lukiokoulutuksen kielikasvatuksen arkeen rasittamatta kouluopetuksen entuudestaan niukkoja aikaresursseja. Toimintaa profiloitaessa keskeisenä ajatuksena on näin ollen ollut institutionaalisen kieltenopetuksen ensisijaisten tehtävien tukeminen ja laadullinen edelleen kehittäminen integratiivisesti – oppimislähtöisesti ja osana opetusta, ei niinkään ulkopuolisena ”ylimääräisenä hanketoimintana”.

Hanketoimintamme keskeisimmät linjaukset pähkinänkuoressa:

  • Teknologian tuoma lisäarvo on ProfiLang-UP-hankkeelle ilmeinen: hanketoiminnan osa-alueet ovat poikkeuksetta riippuvaisia ajanmukaisen tieto- ja viestintäteknologian mahdollistamista toimintatavoista ja työkaluista institutionaalisen kielikasvatuksen edistämiseksi.
  • ProfiLang-UP- hankkeen keskiössä ei ole teknologia, vaan kielitaidon harjoittaminen, dokumentointi ja arviointi. Hanketoiminnan ydinajatus, arkipäivänomainen kielellinen toimijuus ja sen edistäminen, ei kuitenkaan olisi toteutettavissa ilman juuri tätä toimintaa varten kehitettyä ja optimoitua ajanmukaista teknologiaa.
  • ProfiLang-UP- hankkeen toiminnan keskiössä on käyttäjäpalaute: hankekauden mittavien pilotointien aikana lukio-opiskelijat antavat palautetta paitsi simulaatioiden sisältöihin ja tehtävärakenteisiin liittyen, myös sekä kieliprofiloinnin ja simulaatioiden että kielitaidon arviointi-instrumenttien tekniseen toteutukseen, toimivuuteen sekä edelleen kehittämisen mahdollisuuksiin.

TUTUSTU

ProfiLang-UP-hankkeen simulaatiopilotointien videotallenteeseen

TUTUSTU

ProfiLang-UP-hankkeessa hyödynnettyihin simulaatiomateriaaleihin

ProfiDaF I

ProfiDaF II

DaFPlus

LP – Svenska

LP – English

LP – Francais

Työkalut

ProfiLang-UP- oppimisympäristöhankkeen keskeisimmän toimintaympäristön muodostavat monimediaiset LangPerform- kielisimulaatiot sekä näiden käyttöön optimoidut internetpohjaiset analysointi- ja arviointi-instrumentit (LangPerformLab). Näiden lisäksi eräänlaisina ”työkaluina” hankkeessa toimivat lukiokoulutuksen ajankohtaiset opetussuunnitelmalinjaukset sekä erityisesti kielitietoisuuden ja kielenoppimistietoisuuden edistämiseen keskittyvät kyselytutkimukset, joita on toteutettu säännöllisin väliajoin hankkeen kestäessä, pääsääntöisesti kielisimulaatioiden pilotointien yhteydessä.

LUE LISÄÄ

LangPerform-kielisimulaatioista

LangPerform- kielisimulaatiokonsepti on monivuotisen empiirisen tutkimustyön tulos ja käsittää neljä eri toiminta-aluetta:

  • Käyttäjäkohtainen kieliprofilointi tehdään LangPerformLab (LPL)- käyttäjätilin perustamisen yhteydessä. Palvelun käyttäjä syöttää käyttäjätilinsä pohjaksi tietoja omasta kielenoppimisestaan, kielitaitonsa laajuudesta ja tasosta sekä eri kielten käytöstään arkipäivän viestinnän eri yhteyksissä. Tämän kielenoppimistietoisuutta edistävän sekä ulkoista arviointia tukevan toimenpiteen tuloksena syntyy yksilökohtainen, oppimisprosessin edetessä muokattavissa oleva kieliprofiili osaksi LPL- käyttäjätiliä
  • LangPerform- kielisimulaatiot mahdollistavat ”super-immersion”. Ne siirtävät kielenkäyttäjän autenttisenomaisiin, arkielämän erilaisille viestintäkonteksteille tyypillisiin kielenkäyttötilanteisiin. Kielenkäyttäjä pääsee hyödyntämään ja harjoittamaan kielivalmiuksiaan sekä suullisesti että kirjallisesti muodollisissa ja epämuodollisissa asiayhteyksissä, erilaisia ajanmukaisia viestintävälineitä käyttäen. LangPerform- kielisimulaatiot keskittyvät kielellisen toimijuuden tukemiseen, kehittämiseen ja dokumentointiin – myös muodollista kielenhallintaa painottavissa tehtäväkokonaisuuksissa. Kielisimulaatioissa kielenhallintaa ja viestintävalmiuksia dokumentoidaan ensisijaisesti tilanteissa, joita varten institutionaalinen kielikoulutus kielenkäyttäjiä viime kädessä valmentaa.
    • Simulaatiosuoritusten itse-/vertaisarviointi

Itse- ja vertaisarvioinnin merkityksestä oppimisen tukena puhutaan paljon myös kielikasvatuksen yhteyksissä. Huomattavasti harvinaisempia ovat toimintamallit, jotka myös käytännössä mahdollistavat arvioinnin toivotulla tavalla ja tarkkuudella, ajasta ja paikasta riippumatta – ja mukaan lukien myös vieraan kielen suullisen tuottamisen osataidot. Ensisijaisesti juuri kielenhallinnan dokumentoinnin ja arvioinnin tarkoituksiin kehitetyssä LangPerformLab- kielisimulaatiolaboratoriossa itse- ja vertaisarviointi on ollut yksi keskeinen osa-alue aina vuoden 2007 ensimmäisistä prototyypeistä lähtien. ProfiLang-UP- kehittämishankkeessa kerätään keskitetysti käyttäjäpalautetta myös arviointi-instrumenttien edelleen kehittämiseksi.

    • Simulaatiosuoritusten ulkoinen arviointi ja palaute

Itse- ja vertaisarvioinnin tapaan mahdollisuudet simulaatiosuoritusten yksilö- ja yksityiskohtaiseen ulkoiseen arviointiin, analysointiin ja kommentointiin ovat olleet LangPerform- simulaatiokonseptin keskeinen osa-alue kehittämistyön alkuvaiheista lähtien. Tähänastisen kehitystyön aikana LangPerformLab- arviointi-instrumentteja on hyödynnetty ulkoisen arvioinnin osa-alueella paitsi opettaja-oppilas/-opiskelija- yhteistyössä myös nk. meta-evaluoinnissa (vrt. ”arvioinnin arviointi”) ja kielitaidon arvioinnin yhteneväisyyttä kansainvälisesti tarkastelevien hankkeiden puitteissa – ajasta ja paikasta riippumatta.

Mitä opiskelijat sanovat kielisimulaatioista?

Tutustu kommentteihin ProfiLang-UP-pilotointikoosteessa!

Tulokset

ProfiLang-UP- hankkeen aktiivinen toimintakausi jäi hallinnollis-organisatorisista syistä huomattavasti suunniteltua lyhyemmäksi. Tästä huolimatta hankkeelle asetetut sekä strategiset että operatiiviset tavoitteet saavutettiin kaikilla osa-alueilla, osittain toiminnassa yllettiin myös odotettua konkreettisempiin ja näkyvämpiin lopputuloksiin: Kuuden lukion laajuisessa (ks. yhteydet & yhteistyö) pilottiryhmässä kielisimulaatioita pilotoitiin hankekaudella viidessä eri kohdekielessä. Pilotointeihin osallistui n. 800 lukiolaista, yksittäisiä simulaatiosuorituksia arviointilaboratorioon kertyi n. 2 500. Pilotointien yhteydessä kerätyn palautteen perusteella n. 60 % vastanneista piti mallimateriaalien vaikeustasoa keskinkertaisena (3) asteikolla 1 (erittäin helppo) – 5 (erittäin vaikea). N. 10 %:n mielestä simulaatiot olivat erittäin vaikeita (5) loppujen mielipiteiden jakautuessa lähes tasaisesti tasoille 2 ja 4.

Tutustu tarkemmin hankkeen tuloksiin:

Opiskelijapalautteita

(PDF-tiedosto, klikkaa avataksesi)

Seuraavassa tiivistetysti hankkeen strategisten tavoitteiden toteutumisesta muutamalla hankekokonaisuudelle ja sen ydintoiminnalle olennaisella osa-alueella:

  • Hankkeessa hyödynnettyjen ja jo aiemmin muissa institutionaalisen kielikasvatuksen yhteyksissä verifioitujen teknologiaratkaisujen ja toimintamallien (erit. tietokonesimulaatiokonsepti) adaptointi lukiokoulutuksen kieltenopetukseen on sujunut kokonaisuudessaan mutkattomasti ja täysin odotusten mukaisesti.
  • Itse kielisimulaatiokonseptin sekä tämän demonstrointiin hankkeessa hyödynnettyjen esimerkkimateriaalien integrointi osaksi lukiokoulutuksen kurssimuotoista kieltenopetusta on edennyt erittäin onnistuneesti. Hankkeen keskeisen toimintamallin ja tähän perustuvien työkalujen l i s ä a r v o  on myös saatu selkeästi esiin sekä monikielisyyttä tukevien etäopetusmallien ja viestinnällisen, nk. kompetenssipohjaisen kieltenopetuksen näkökulmasta että (kielten-)oppimisen kaikkiallisuutta, ts. muodollisen ja epämuodollisen kielitaidon kehittymistä ja dokumentointia tukevia toimenpiteitä silmällä pitäen.
  • Täysin odotetusti yhdeksi kaikkein keskeisimmistä kysymyksistä hanketoimintamme aikana on noussut lukiokoulutuksen tutkintorakenneuudistus, ts. yo-tutkinnon (kieli-)kokeiden sähköistämiskehitys. ProfiLang-UP-hankkeessa hyödynnetty kielisimulaatioratkaisu ja tähän pohjautuvat, toistaiseksi ainutlaatuisella tavalla ”elävän elämän” kielenkäyttökonteksteja myös akateemisissa yhteyksissä simuloivat materiaalit ovat hankkeen useissa eri vaiheissa nostaneet esiin kysymyksiä ao. toimintamallin ja yo-tutkinnon sähköistyvien kokeiden välisistä suhteista ja kehitystyöhön liittyvästä vuoropuhelusta. ProfiLang-UP-konsortio onkin ollut yhteydessä Ylioppilastutkintolautakunnan (YTL) käynnistämän sähköistämishankkeen (Digabi) edustajiin sekä ennen ProfiLang-UP-hankkeen alkua että sen kuluessa. Samoin Digabi:n asiantuntijat ovat tiedustelleet jo aiemmin (perusopetuksen puolella) toteutetun ProfiCom-hankkeen yhteydessä mahdollisuuksia hyödyntää kielisimulaatiokonseptia ja sen mukaisia materiaaleja tavalla tai toisella yo-tutkinnon kehitystyössä. Vuoropuhelu on ollut vilkasta ja rakentavaa, mutta konkreettista hankeyhteistyötä ei alustavaa ideointia lukuunottamatta olla toistaiseksi päästy vielä toteuttamaan. Yhteistyön ja rakentavan vuoropuhelun hyödyt tutkintorakenteiden kehitykselle on koettu puolin ja toisin hyvin ilmeisiksi jo keskustelujen alkuvaiheessa, joten konkreettisimmilta yhteistoimilta on täysin realistista odottaa selkeää tukea ajankohtaiseen ja kansallisesti merkittävään kehitystyöhön – erityisesti myös ainerajat ylittävän kielikoulutuksen aihealueilla.

   

Hankkeelle asetetut operatiiviset tavoitteet ovat niinikään toteutuneet pääsääntöisesti kiitettävästi, osin myös yli odotusten:

  • Kielisimulaatiolaboratorion materiaaleja sekä kielitaidon analysointi- ja arviointityökaluja on päästy koekäyttämään kilpailutusprosessin vuoksi lyhyeksi jääneestä hankekaudesta huolimatta kaikissa hankkeen yhteistyölukioissa, useissa eri kohdekielissä;
  • Sekä opettaja- että opiskelijapalautteet ovat osoittaneet, että ko. simulaatioratkaisu on täysin uudenlainen tietoverkkopohjainen analyysi- ja arviointiympäristö,  joka avaa uusia mahdollisuuksia paitsi kielenhallinnan yksilölliseen profilointiin ja (itse-)reflektoivaan, kielitietoiseen kielenoppimiseen sekä sen tarkkaan dokumentointiin, myös kielitaidon arvioinnin kansainvälisten tuki-instrumenttin (mm. yhteisen eurooppalaisen viitekehyksen sekä kielisalkun) a r k i p ä i v ä n l ä h e i s e m p ä ä n  ja  ”h e l p o m p a a n”  hyödyntämiseen sekä itse-, vertais- että ulkoisessa arvioinnissa.
  • Lisäksi tietokonesimulaatioratkaisu näyttäisi palautteiden valossa – ja täysin tavoitteiden mukaisesti – tarjoavan aidosti lisäarvollisia verkkopohjaisia työvälineitä ja toimintatapoja lukiokoulutuksen kieltenopetuksen sisällöllisen ja menetelmällisen kehitystyön tueksi erityisesti a k a t e e m i s i a valmiuksia vaativien ja näitä kehittävien materiaaliesimerkkien avulla (vrt. mm. autenttisenomainen kielellinen toiminta kohdekielisessä ja -kulttuurisessa ympäristössä (ml. jatko-opintojen ja ammatillisen kielitaidon kannalta merkitykselliset ympäristöt ja niille ominaiset kielirekisterit);
  • Palautteiden valossa simulaatioratkaisun voidaan myös vahvistaa avaavan uudenlaisia mahdollisuuksia yksilöllisen, erityistä tukea vaativan (kielen-)oppimisen ja kielitaidon testauksen tueksi. Simulaatiotyökalut ja –materiaalit tarjoavat uudenlaisia oppimis- ja testikokemuksia esim. kuulovauriosta kärsiville opiskelijoille, joiden ei ole mahdollista osallistua perinteisenmuotoisiin kuullunymmärtämisharjoituksiin tai -testeihin.  Samoin videopohjaiset, ”immersiivis-simulatiiviset” toimintamallit näyttävät tarjoavan varsin onnistuneesti mahdollisuuksia ”kielellisesti aktiiviseen virtuaalimatkailuun” kohdekieliselle kielialueelle. Näin myös taloudellis-sosiaalisesti heikommassa asemassa olevien opiskelijoiden oppimis- ja kielenkäyttökokemuksia päästään monipuolistamaan ja syventämään asianmukaisella tavalla, lisäarvollisten teknologioiden mahdollisuuksia hyödyntäen.
  • ProfiLang-UP-hankkeeseen linkitetyn tieteellisen seurantatutkimuksen tähänastiset kokemukset ovat niinikään osoittaneet, että kielisimulaatiot tarjoavat – jo oletetun mukaisesti – selkeästi uudenlaisia ulottuvuuksia kielitaidon dokumentoinnin ja arvioinnin tarkasteluun tutkimuksellisissa yhteyksissä sekä lukiokoulutuksen kielikasvatuksen eri konteksteissa että myös ammatillisen kielenhallinnan ja -oppimisen alueella. ProfiLang-UP-hanketta esittelevien julkaisujen ja konferenssiesitelmien myötä sekä itse toimintamalli että sen hyödyntäminen oppimisympäristöjen kehitys- ja innovointityössä ovat saaneet osakseen asiantuntijoiden huomiota myös kansainvälisesti ja johtaneet mm. uusien väitöstutkimushankkeiden syntyyn yhteistyössä mm. saksalaisten yliopistojen (Bamberg, Heidelberg) kanssa.

Yhteydet & Yhteistyö

ProfiLang-UP- projekti on esimerkki laaja-alaisesta konsortioyhteistyöstä tutkimus-ja innovointitoiminnan, kaupunkien opetus- ja sivistystoimien, kieli- ja kulttuuriedustustojen sekä itse oppilaitosten välillä. Hankkeen toteutukseen ovat osallistuneet aktiivisesti seuraavat tahot:

Tutkimus, kehitys ja hallinto:

    • Crealang. Research & Innovation
    • Universität Heidelberg, Deutschland | IDF |
    • Tampereen kaupunki | Toisen asteen koulutus
    • Tampereen yliopisto | Research and Development Unit for Languages in Education (RULE)

Hankelukiot:

    • Sastamala / Vammalan lukio
    • Raisio / Raision lukio
    • Turku / Turun yliopiston normaalikoulun lukio
    • Tampere / Sammon keskuslukio
    • Tampere / Hatanpään lukio
    • Tampere / Tammerkosken lukio

Rahoitus ja muu yhteistyö:

    • Opetushallitus | Innovatiivisten oppimisympäristöjen kehittämisohjelma
    • Auswärtiges Amt der BRD | Netzwerk Deutsch |
    • Goethe-Institut, Finnland
    • Internationales Studienzentrum der Universität Heidelberg (ISZ)
    • Fraport AG
    • Lufthansa AG
    • Deutsche Bahn AG

crealang. research & innovation

Pajakatu 11

FIN-33100 Tampere

ID: FI2639328-7

MAIL: info@crealang.com

SKYPE: Crealounge.

PHONE: +358 50 590 7188

WWW: crealang.com

LAB: lab.crealang.com

facebook

twitter

youtube

© crealang. research & innovation 2018