Opiskelijapalautteita

(PDF-tiedosto, klikkaa avataksesi)

Seuraavassa tiivistetysti hankkeen strategisten tavoitteiden toteutumisesta muutamalla hankekokonaisuudelle ja sen ydintoiminnalle olennaisella osa-alueella:

• Hankkeessa hyödynnettyjen ja jo aiemmin muissa institutionaalisen kielikasvatuksen yhteyksissä verifioitujen teknologiaratkaisujen ja toimintamallien (erit. tietokonesimulaatiokonsepti) adaptointi lukiokoulutuksen kieltenopetukseen on sujunut kokonaisuudessaan mutkattomasti ja täysin odotusten mukaisesti.
• Itse kielisimulaatiokonseptin sekä tämän demonstrointiin hankkeessa hyödynnettyjen esimerkkimateriaalien integrointi osaksi lukiokoulutuksen kurssimuotoista kieltenopetusta on edennyt erittäin onnistuneesti. Hankkeen keskeisen toimintamallin ja tähän perustuvien työkalujen l i s ä a r v o  on myös saatu selkeästi esiin sekä monikielisyyttä tukevien etäopetusmallien ja viestinnällisen, nk. kompetenssipohjaisen kieltenopetuksen näkökulmasta että (kielten-)oppimisen kaikkiallisuutta, ts. muodollisen ja epämuodollisen kielitaidon kehittymistä ja dokumentointia tukevia toimenpiteitä silmällä pitäen.
• Täysin odotetusti yhdeksi kaikkein keskeisimmistä kysymyksistä hanketoimintamme aikana on noussut lukiokoulutuksen tutkintorakenneuudistus, ts. yo-tutkinnon (kieli-)kokeiden sähköistämiskehitys. ProfiLang-UP-hankkeessa hyödynnetty kielisimulaatioratkaisu ja tähän pohjautuvat, toistaiseksi ainutlaatuisella tavalla ”elävän elämän” kielenkäyttökonteksteja myös akateemisissa yhteyksissä simuloivat materiaalit ovat hankkeen useissa eri vaiheissa nostaneet esiin kysymyksiä ao. toimintamallin ja yo-tutkinnon sähköistyvien kokeiden välisistä suhteista ja kehitystyöhön liittyvästä vuoropuhelusta. ProfiLang-UP-konsortio onkin ollut yhteydessä Ylioppilastutkintolautakunnan (YTL) käynnistämän sähköistämishankkeen (Digabi) edustajiin sekä ennen ProfiLang-UP-hankkeen alkua että sen kuluessa. Samoin Digabi:n asiantuntijat ovat tiedustelleet jo aiemmin (perusopetuksen puolella) toteutetun ProfiCom-hankkeen yhteydessä mahdollisuuksia hyödyntää kielisimulaatiokonseptia ja sen mukaisia materiaaleja tavalla tai toisella yo-tutkinnon kehitystyössä. Vuoropuhelu on ollut vilkasta ja rakentavaa, mutta konkreettista hankeyhteistyötä ei alustavaa ideointia lukuunottamatta olla toistaiseksi päästy vielä toteuttamaan. Yhteistyön ja rakentavan vuoropuhelun hyödyt tutkintorakenteiden kehitykselle on koettu puolin ja toisin hyvin ilmeisiksi jo keskustelujen alkuvaiheessa, joten konkreettisimmilta yhteistoimilta on täysin realistista odottaa selkeää tukea ajankohtaiseen ja kansallisesti merkittävään kehitystyöhön – erityisesti myös ainerajat ylittävän kielikoulutuksen aihealueilla.

Hankkeelle asetetut operatiiviset tavoitteet ovat niinikään toteutuneet pääsääntöisesti kiitettävästi, osin myös yli odotusten:

• Kielisimulaatiolaboratorion materiaaleja sekä kielitaidon analysointi- ja arviointityökaluja on päästy koekäyttämään kilpailutusprosessin vuoksi lyhyeksi jääneestä hankekaudesta huolimatta kaikissa hankkeen yhteistyölukioissa, useissa eri kohdekielissä;

• Sekä opettaja- että opiskelijapalautteet ovat osoittaneet, että ko. simulaatioratkaisu on täysin uudenlainen tietoverkkopohjainen analyysi- ja arviointiympäristö,  joka avaa uusia mahdollisuuksia paitsi kielenhallinnan yksilölliseen profilointiin ja (itse-)reflektoivaan, kielitietoiseen kielenoppimiseen sekä sen tarkkaan dokumentointiin, myös kielitaidon arvioinnin kansainvälisten tuki-instrumenttin (mm. yhteisen eurooppalaisen viitekehyksen sekä kielisalkun) a r k i p ä i v ä n l ä h e i s e m p ä ä n  ja  ”h e l p o m p a a n”  hyödyntämiseen sekä itse-, vertais- että ulkoisessa arvioinnissa.

• Lisäksi tietokonesimulaatioratkaisu näyttäisi palautteiden valossa – ja täysin tavoitteiden mukaisesti – tarjoavan aidosti lisäarvollisia verkkopohjaisia työvälineitä ja toimintatapoja lukiokoulutuksen kieltenopetuksen sisällöllisen ja menetelmällisen kehitystyön tueksi erityisesti a k a t e e m i s i a valmiuksia vaativien ja näitä kehittävien materiaaliesimerkkien avulla (vrt. mm. autenttisenomainen kielellinen toiminta kohdekielisessä ja -kulttuurisessa ympäristössä (ml. jatko-opintojen ja ammatillisen kielitaidon kannalta merkitykselliset ympäristöt ja niille ominaiset kielirekisterit);

• Palautteiden valossa simulaatioratkaisun voidaan myös vahvistaa avaavan uudenlaisia mahdollisuuksia yksilöllisen, erityistä tukea vaativan (kielen-)oppimisen ja kielitaidon testauksen tueksi. Simulaatiotyökalut ja –materiaalit tarjoavat uudenlaisia oppimis- ja testikokemuksia esim. kuulovauriosta kärsiville opiskelijoille, joiden ei ole mahdollista osallistua perinteisenmuotoisiin kuullunymmärtämisharjoituksiin tai -testeihin.  Samoin videopohjaiset, ”immersiivis-simulatiiviset” toimintamallit näyttävät tarjoavan varsin onnistuneesti mahdollisuuksia ”kielellisesti aktiiviseen virtuaalimatkailuun” kohdekieliselle kielialueelle. Näin myös taloudellis-sosiaalisesti heikommassa asemassa olevien opiskelijoiden oppimis- ja kielenkäyttökokemuksia päästään monipuolistamaan ja syventämään asianmukaisella tavalla, lisäarvollisten teknologioiden mahdollisuuksia hyödyntäen.

• ProfiLang-UP-hankkeeseen linkitetyn tieteellisen seurantatutkimuksen tähänastiset kokemukset ovat niinikään osoittaneet, että kielisimulaatiot tarjoavat – jo oletetun mukaisesti – selkeästi uudenlaisia ulottuvuuksia kielitaidon dokumentoinnin ja arvioinnin tarkasteluun tutkimuksellisissa yhteyksissä sekä lukiokoulutuksen kielikasvatuksen eri konteksteissa että myös ammatillisen kielenhallinnan ja -oppimisen alueella. ProfiLang-UP-hanketta esittelevien julkaisujen ja konferenssiesitelmien myötä sekä itse toimintamalli että sen hyödyntäminen oppimisympäristöjen kehitys- ja innovointityössä ovat saaneet osakseen asiantuntijoiden huomiota myös kansainvälisesti ja johtaneet mm. uusien väitöstutkimushankkeiden syntyyn yhteistyössä mm. saksalaisten yliopistojen (Bamberg, Heidelberg) kanssa.